22.11.
Illalla vaivasivat vanhat tutut savuongelmat. Talon yläkerrassa oli tunkkainen ilma, mutta tuulettaminen oli mahdotonta, koska ulkona haisi savu. Savu haisi myös sisällä alakerran eteisessä tietokoneen luona, vaikka sen ja ulkoilman välissä on kaksi ovea.
Kyllästyneenä tilanteeseen lähdin iltalenkille. Savu haisi aivan järkyttävästi ulko-ovemme edessä. Kiersin Ratamon mutkan kautta ja yritin katsoa, tuleeko savu Ratamon piipusta. Oli niin pimeää, että en nähnyt. Tuulen suunta näytti tosin olevan Ratamon suunnasta meidän talomme suuntaan, mutta se täysin todista asiaa suuntaan eikä toiseen, koska savu pyörii hyvin erikoisella tavalla talomme ympärillä.
Kävelin tällä kertaa pitemmän lenkin lammen ympäri. Kun olin Metsämaan suuntaan menevällä tiellä, haistoin yhtäkkiä voimakaan savun hajun. Ymmärsin heti, että savu tulee paikasta, jolle olen antanut mielessäni nimen “Ikisavun mutka”. Tuolla alueella nimittäin haisee aina savu. Joku lämmittää ilmeisesti puilla. Joskus savu on aivan hirveä. Kerran koko risteys oli aivan kuin jonkinlaisen sumun peitossa. Olen joskus suunnitellut, että laittaisin salaa tien varteen kyltin, jossa olisi edellä mainittu nimi, tai pudottaisin alueella asuvien ihmisten postilaatikkoon asiaa koskevaa kirjallista materiaalia. Viime keväisen Ratamon postilaatikkoon pudottamani kirjeen jälkeen tosin mahdollisuuteni toteuttaa tällaista väheni, sillä minut arvattaisiin ehkä tekijäksi, mikäli asiasta syntyisi laajempaa keskustelua, jossa Ratamoita olisi mukana.
Tällä kertaa paikalta, jossa haistoin savun, oli matkaa savuttavaan taloon ainakin 200 metriä ja varmaan enemmänkin sitä mukaa kun kävelin pidemmälle. Savu toisin sanoen haisee 200-400 metrin päässä talosta, jossa poltetaan puita. Tämä todistaa sen, että tuollainen talo on kauhea ympäristön pilaaja.
