10.12.
Illalla kävin Jessen kanssa kaupassa. Reissu sai minut masentuneeksi, sillä pihassamme haisi aivan järkyttävän raivokas savu. En pysty kuvaamaan hajua, koska olen käyttänyt jo kaikki mahdolliset sanat. Haju oli kitkerä ja erittäin voimakas. Tunsin jo sisällä viitteitä siitä. Silti sen voimakkuus yllätti minut. Yritin pidättää hengitystäni. Silloin kun savun haju on voimakkaimmillaan, sen haistaa, vaikka ei hengitäkään. Savun hajua tunkeutuu kuitenkin jonkin verran nenään. Jesse oli mukana kauppareissulla ja se tietysti hermostui kiihkoamisestani.
Olen kymmeniä kertoja miettinyt, miksi juuri me kaikista sadoista tuhansista ja miljoonista ihmisistä olemme joutuneet tällaisen savupainajaisen uhriksi. Miksi juuri meidän naapurissamme elää yksi Suomen pahimpia ilmansaastuttajia. Haluaisin, että jonkun yliopiston tutkijat asentaisivat pihaamme tutkimuslaitteiston, jotta saisin tieteellisen todisteen siitä, että savu haisee ja sitä on paljon.
Menin nukkumaan vasta neljän jälkeen. Olin älyttömän jännittynyt ja hermostunut niin ettei uni meinannut tulla, vaikka tavallaan olinkin väsynyt. Videokokeilut ja erään projektin piirteleminen ja Ratamon savu kai aiheuttivat stressiä.
