lauantai 1.12.
Talomme on vaihteeksi ollut savun peittämä. En pystynyt illallakaan tuulettamaan, koska savua olisi tunkenut sisään ikkunoista. Yläkerran ilma alkoi olla lähes hengityskelvotonta. Vasta myöhään yöllä ikkunoita pystyi avaamaan. Menin nukkumaan joskus lähellä viittä.
sunnuntai 2.12.
Ulkona haisee taas savu niin ettei ikkunoita voi avata. Lämmitin illalla saunan, mutta en usko, että savu tulee meidän piipustamme.
tiistai 4.12.
Loppupäivän puuhailin jotain yhdentekevää. Ulkona haisi taas savu, joten huoneita ei voinut tuulettaa. Menin nukkumaan joskus yhden ja puoli kolmen välillä, mahdollisesti jo ennen kahta. Siis hieman keskimääräistä aikaisemmin.
torstai 6.12.
Savu löyhkäsi pihalla ankarana jo aamulla, kun hain lehden. Aivan postilaatikon vieressä se ei haissut, mutta meidän pihassamme sekä tiellä talon edessä haju oli voimakas.
Savu on tainnut haista koko päivän. Kurkistin äsken ulko-ovesta pihalle ja suorastaan järkytyin kauheasta savun lemusta, joka tulvahti sisälle. Talo on savun ympäröimä. Tuulettaminen on mahdotonta. Asiantila ei lupaa hyvää jouluksi, koska Ratamot näyttävät röyhyttävän kuin hullut savupiippuaan aina kun niillä on vapaata.
Illalla kävin kiertämässä lammen. Kävelin menomatkalla Ratamon mutkan kautta ja yritin katsoa, tuleeko piipusta savua. Pimeässä sitä ei oikein näe, mutta haju on varma tuntomerkki. Tällä kertaa kiersin iltalenkkini vastapäivään ja lisäksi pitemmän matkan. Myöhemmin illalla katselimme nauhalta Lostin. Touhuilin ja kirjoittelin melko myöhään.
perjantai 7.12.
Pidin huoneen ikkunaa välillä auki, ja illalla kymmenen maissa tapahtui katastrofi. Olin unohtanut ikkunan auki, kun kirjoittelin alakerrassa tietokoneella. Yhtäkkiä huomasin savun hajua ja tajusin, että se tulee yläkerrasta. Koko talo oli täyttynyt Ratamon piipusta tulevalla savulla ennen ehdin panna ikkunan kiinni. Seija ei ollut huomannut mitään, vaikka se istui television ääressä.
Talo oli kuin kylmäsavustamo, ja aloin tuntea suoranaisia astman oireita. Lopulta en kestänyt olla sisällä vaan lähdin iltakävelylle. Kiersin lampilenkin. Savun uhriksi joutuminen luonnollisesti ärsytti. Kun tulin takaisin lenkiltäni, kiersin Ratamon mutkan kautta ja haistelin, missä savu haisee. Vaikka tuulen suunta tuntui olevan sellainen, että se veisi Ratamon savun jonnekin takapihalle, savu kiertyi talomme eteen niin kuin aina. Haju ei ollut enää niin voimakas kuin lähtiessäni, mutta se tuntui kuitenkin. Sisällä huoneissa en oikein enää pystynyt huomaamaan selkeätä savua, mutta jonkinlainen lievä jälkituoksu - “tuoksu” todellakin - oli vielä aistittavissa.
tiistai 11.12.
Kävimme Vaasassa. Töysässä olimme puoli kuuden maissa. Savu löyhkäsi pihassamme niin kuin se aina löyhkää. Sanoin Seijalle jo matkalla, että mennään sisälle nopeasti, ettei savua ehdi tulla. Vaasan reissumme jälkeen Seija kävi vielä Tammikylässä.
tiistai 18.12.
Hesarissa oli juttu uunin lämmittämisestä ja savun vaaroista. Se oli otsikoitu: “Klapien polttaminen on tiedettä”. Kirjoituksessa kerrottiin mm. seuraavaa:
“Kyselytutkimus Kuopion seudulla osoitti, että vain kahdeksan prosenttia polttajista laittaa sytykkeet puiden päälle. Ei ihme, että valitukset poltosta ovat lisääntyneet. Päästöistä kärsivät eniten ikääntyneet hengitys- ja sydänsairaat, kaikenikäiset astmaatikot sekä pienet lapset. Pakko ei ole päästöjä sietää. Ratkaisuja löytyy.”
Tuo juttu suorastaan ärsytti minua. Nimittäin nuo viimeiset lauseet. Ovatko kirjoittajat hulluja! Niitä päästöjähän nimenomaan ON pakko sietää, koska niille ei voi itse tehdä mitään. Enhän minä voi mennä Ratamon uunin polttoa kontrolloimaan. Enkä sitä paitsi todellakaan usko, että Ratamon savuttaminen johtuu siitä, että sytykkeitä ei panna puiden päälle. Tuohan vaikuttaa savuttamiseen vain viisitoista minuuttia, ja tuskin sitäkään. Ratamon savu on haissut joskus viisitoista tuntia, ja tuosta ajasta siis korkeintaan varttitunnin sen vuoksi, että sytykkeet pantiin väärin. Aah. Mitä mielettömyyttä.
Jutussa kerrottiin, että “palamisilmaa vähentämällä tutkijat loivat tilanteen, joka muistuttaa niin sanottua kitupolttoa.”. Ratamon polttaminen on juuri tuollaista kitupolttoa eikä pelkästään muistuta sitä. Helsingin Sanomien jutussa mainittiin, että tuollaisessa poltossa vaarallisten aineiden päästöt kymmenkertaistuvat.
Masentavaa. Pitäisiköhän pudottaa Hesarin juttu Ratamon postilaatikkoon. Siitä tulisi tietysti kauhea riita tai suorastaan sota.
