Thursday, March 02, 2006

SYKSY 2004

keskiviikko 27.10

Kitkerä pahanhajuinen savu lemusi taas pihassamme ja ärsytti minua. Suunnittelin kirjeen kirjoittamista Ratamon pariskunnalle. Niin ärsyyntynyt olin.


keskiviikko 10.11.

Vein Jessen kouluun. Ratamon savu haisee pihassamme käytännöllisesti katsoen joka hetki. Esimerkiksi eilen se haisi, kun vein Jessen aamulla kouluun. Se haisi myös, kun lähdin Tarvasjoelle. Ja se haisi, kun tulin Tarvasjoelta.

Illalla kävin kirjastossa kävellen. Tai olisin käynyt, jos kirjasto olisi ollut auki. Sen piti olla auki tänään, mutta ovessa oli lappu, jossa luki, että kirjasto on suljettu 10-12. marraskuuta tietojärjestelmän muutoksen takia.

Kun kävelin kirjastosta, aloin haistella jo hautausmaan nurkilla savun hajua. Ajattelin, että lämmittääkö joku muukin taloansa puilla kuin Ratamot, vai mistä haju tulee. Katselin talojen piippuja, mutta yhdestäkään ei tullut savua. Ajattelin, että ehkä joku lämmittää saunaa. Kun jatkoin matkaani savu haisi yhä. Niinpä ajattelin, että ehkä se tuleekin jostakin kauempaa, koska se haisee koko alueella. Mietin, missä poltetaan jotain niin voimakkaasti savuavaa, että haju leviää kilometrien päähän. Kun lähestyin taloamme, savun haju tuntui yhä, nyt vain entistä voimakkaampana. Pahat aavistukset alkoivat hiipiä mieleeni. Ei kai vain... Kävelin hieman talomme ohi lähelle Ratamon taloa. Kun ylitin tietyn pisteen tiellä, savun haju lakkasi kokonaan. Hengitin raikasta ilmaa, joka on harvinainen hyödyke meidän kulmillamme. Käveli vielä muutaman metrin nähdäkseni Ratamon piipun. Ja sieltähän sitä tuli. Sama iänikuinen sininen savukäärme kiemurteli piipusta kohti talon harjakattoa, joka toimii savunhajottimena ja levittää savun tasaisena mattona meidän pihaamme.

Uskomatonta. Yhdestä pienestä piipusta tulee niin paljon savua, että se haisee satojen metrien päässä ja levittäytyy kokonaiselle asuinalueelle. Täysin mieletöntä. Miten yksi perhe voi terrorisoida niin laajaa aluetta.

Tuo savuhomma sai minut niin pahasti pois tolaltani, että aloin etsiä internetistä asiaan liittyvää tietoa. Päätin, että NYT vihdoin vien Ratamon postilaatikkoon asiaa koskevaa tietoa. Jotain on pakko tehdä. Internet.sivujen tulostaminen takkusi todella pahasti, sillä tulostin meni monta kertaa jumiin PDF-tiedostoja tulostaessani. Lopulta kopioin niistä tekstiä Wordpadiin ja tulostin sen sieltä. Epäonnistuneita hukkasivuja tuli paljon. Tässä touhussa meni pitkälle yöhön.

Illalla, kesken noita mainitsemiani tulostuksia, katsoimme TV:stä Tähtiportin. Jakso ei ollut kovin hyvä. Yksi päätähti “poistui” sarjasta. Internet-tietojen mukaan tyyppi palasi takaisin yhden tuotantokauden jälkeen. En tiedä, onko sitä tiedetty tätä nyt katsomaamme jaksoa tehtäessä. Nämä Suomessa esitettävät jaksot ovat noin vuodelta 2001.


perjantai 12.11.

Ratamon savu haisee nyt niin mielettömästi, että yläkerrassa ei voi tuulettaa. Savua tulee joka ikkunasta, jos ikkunat avaa.. Tilanne on hyvin ahdistava ja masentava. Kun vein Jessen kouluun, ajoin paluumatkalla Ratamon kautta. Piipusta tuli valtavasti sinistä ja vaaleaa savua, joka kiemurteli tuulen riepottamana eri suuntiin. Ulkona sataa ja tuulee, eli ilma olisi periaatteessa aika tunnelmallinen ilman tuota savua.

Tuosta savusta sen verran vielä, että se on viime päivinä haissut pihassamme aamusta iltaan. Aivan oikeasti. Kun vien Jessen kouluun, pihassa haisee kitkerä pahanhajuinen savu. Kun lähden Tarvasjoelle, pihassa haisee kitkerä pahanhajuinen savu. Kun tulen Tarvasjoelta, pihassa haisee kitkerä pahanhajuinen savu. Kun käyn illalla kaupassa tai kävelyllä, pihassa haisee kitkerä pahanhajuinen savu.

Nyt olen aikonut vihdoin viedä Ratamon postilaatikkoon valittua materiaalia. En tosin vieläkään tiedä, mitä sinne vien. Ne toissa yönä tulostamani monisteet ainakin.

Masentaa.


sunnuntai 14.11.

Aivastelin kuin hullu eilen Tarvasjoelle ollessani. No, tässä nyt ei ole mitään erikoista, mutta ehkä silti aivastelin tavallista enemmän (todennäköisesti useammin yhden iltapäivän aikana kuin astmasta ja allergioista kärsivä Seija kymmenessä vuodessa!). En tiedä, pölysivätkö sahaamamme puut vai olinko allerginen moottorisahan kärylle. Vai Ratamon savuko on aiheuttanut kestoallergian. Joka tapauksessa nappasin lopulta eilen illalla yhden Zyrtecin.


tiistai 16.11.

Vein Jessen kouluun. Nyt oli pakkasta, ja auton lasit olivat jäässä. Sulatimme niitä vedellä. Taas haisee Ratamon ikisavu pihassamme. Eilinen oli siitä harvinainen päivä, että savu ei ainakaan kovin paljon haissut talomme lähistöllä. Ehkä se vähän joskus tuoksahti. Olen jo niin kurkkuani myöten täynnä tuota savua, että taidan haistaa sen automaattisesti talomme lähellä, vaikka se ei haisisikaan. Tänään se joka tapauksessa haisi aivan oikeasti.


perjantai 19.11.

Ratamon savu haisee AINA.


tiistai 23.11.

Ratamon ikisavu haisi taas aivan hirveästi, kun vein Jessen kouluun. Otin asian puheeksi, ja siitä nousi tietysti jonkinlainen riita. Yhdessä vaiheessa olin jo ryntäämässä puhelimeen soittamaan Ratamolle. Tämä sen jälkeen, kun Laura oli sanonut miettineensä yöllä, että suunnittelemamme kirje Ratamolle ei ehkä sittenkään ole hyvä ajatus. No, lopulta en myöskään soittanut. Tämän rähinän keskellä Seija esitti tavanomaista ratkaisuaan asiaan eli että muuttaisin jonnekin. Esitin sille saman kysymyksen, jonka esitän tässäkin: Minne?

Tämä päivä meni oikeastaan täysin pilalle silmien kutiamisen ja yleisen allergian vuoksi. En keksi mitään muuta syytä näille oireille muuta kuin keittiön siivoaminen ja siitä aiheutunut pöly. Keittiössä oli tietysti monen vuoden siitepölyt, joita on tullut ulkoa. Lehtien levittely sai ne liikkeelle. Ellei Ratamon ikisavu siten aiheuta näitä oireita.


tiistai 30.11.

Illalla kävin Jessen kanssa iltakävelyllä Siwan takana. Sateli jonkin verran lunta. Ostimme Siwasta jotain sapuskaa. Ratamon savu löyhkäsi talomme luona niin kuin lähes aina löyhkää.

Jep. Tässäpä taisikin olla marraskuu. En tiedä, jäikö tästä mitään muuta “käteen” kuin Ratamon ikisavun kitkerä löyhkä, joka muutaman kerran meinasi saada minut täysin pimahtamaan. Tarvasjoella kävin jonkin verran puuhailemassa ja kai jotain pientä sain aikaankin. Hyvin pientä mutta kuitenkin.


keskiviikko 1.12.

Ostin K-Raudasta kaasunaamarin.


lauantai 4.12.

Iltapäivällä hain Millan Vaasasta, jonne se tuli junalla. Ratamon savulemu haisi aivan järkyttävän murhaavana pihassamme kun lähdin. Matkalla pöllytti aika lailla lunta. Millan juna oli 15 minuuttia myöhässä, ja junaa odotellessani ajelin autolla sataman seudulla sekä tien päässä, josta lähtee tie Hailuodon lautalle.

Olin sietämättömän masentunut koko Vaasan reissuni ajan. Minua ärsytti kaikki: Ratamon ikisavu, jota jouduin hengittämään lähtiessäni ja joka odottaisi meitä Töysään tullessamme. Tyypit, jotka pitävät häikäiseviä lisätakavaloja, joita joutuu tuijottamaan. Poliisit, jotka kehottavat käyttämään niitä. Kaikki mahdollinen.


tiistai 7.12.

Satoi lunta. Ratamon savu haisi sen verran, että sain tilaisuuden kokeilla kaasunaamaria, kun pakkasin tavaroita autoon. Se suodattaa tehokkaasti. Savun hajua ei tunne. Kaasunaamari on tosin ankea pidettävä.


maanantai 13.12.

Ratamon savut ne vaan katkuavat. Siivoushommista ei oikein tullut mitään. Oli kylmä, ja allergiakin vaivasi. Kävin lämpimässä kylvyssä ja nukuinkin jonkin aikaa. Alkuillasta kävin kävellen kirjastossa.


tiistai 14.12.

Ratamon savukatku haisi taas aivan järkyttävästi ulkona. Se ei haissut kovin paljon vielä kahdeksan jälkeen, kun panin autoon sähkölämmittimen (minkä unohdin käynnistää), mutta yhdeksän maissa lemu oli hirveä. Olen tullut siihen tulokseen, että savu haisee ulko-ovemme edessä aina, kun Ratamon uunissa on tulet. Ei ole mitään merkitystä, mistä päin tuulee. Savu kiertyy joka tapauksessa jollakin käsittämättömällä tavalla pihaamme. Eräänäkin päivänä oli suorastaan navakka tuuli Ratamon talon suuntaan, niin että viereisen talon takasta tuleva savu meni kovaa vauhtia sinne päin. Silti Ratamon savu haisi pihassamme.

Illalla kirjoitin pitkän jutun eräälle nettipalstalle, ja juuri kun juttu alkoi olla valmis, sähköt katkesivat. Tallennan aina jutut levylle, kun kirjoitan niitä, ja teen välitallennuksiakin juuri tällaisten tapausten varalta. Paitsi silloin kun on tällainen tapaus! Niinä harvoina kertoina en muista tallentaa. Eli se siitä jutusta. Juttu käsitteli Ratamon savua.


perjantai 17.12.

Ratamon ikisavu se vaan jaksaa löyhkätä pihassamme. Kun kävelin aamulla autoon, pidin kaasunaamaria päässäni. Tiesin, että savu haisee, koska olin nuuhkaissut oven raosta vähän aikaisemmin. Automatkan aikana otin naamarin päästäni ja tullessa kävelin autosta ulko-ovelle hengitystäni pidätellen.

Nyt pitäisi käydä asentamassa tuuletin talon katolle, mutta se savu, se savu... Luuleekohan joku, että olen skitsofrenian kourissa ja kuvittelen koko asian. En usko olevani, sillä todellisuudentajuni on täysin tallella. En kuvittele, että hammaslääkäri on CIA:n määräyksestä asentanut radiovastaanottimen hampaaseeni, ja kaikkea mitä puhun, salakuunnellaan. Jos noin kuvittelisin, silloin olisi aihetta huoleen. Tuollaisiahan mielisairaiden tyypilliset kuvitelmat ovat.


perjantai 24.12.

Kämpille saapuessani joudun taas kahlaamaan Ratamon savukatkujen läpi. Minulla ei ollut avainta, joten jouduin odottamaan oven edessä kunnes Seija tuli avaamaan oven. Ärsytti mielettömästi, koska en olisi halunnut hengittää savua. Pian tämän jälkeen kävin vielä Millan ja Lauran kanssa Siwassa, joka oli hetken päästä menossa kiinni.


lauantai 25.12.

No joo. Nukuin jonnekin puolen päivän yli, kuten viime päivinä on ollut tapana. Päivä kului tavalliseen tapaan nyhjäillessä. Jossakin vaiheessa aloin väsätä kirjettä Ratamolle savuhaitoista, mutta kirje jäi taas kesken, kun en pystynyt tulostamaan tiettyjä oheisaineistoja siihen. Savu sen sijaan jatkoi lemuamistaan. Illalla kävin Millan ja Lauran kanssa pienellä iltakävelyllä. Illemmalla katsoin Star Trek -elokuvan, jonka olen katsonut ennenkin. Raahasin kuvanauhurin omaan huoneeseeni.


maanantai 27.12.

En ole saanut absoluuttisesti mitään hyödyllistä tai edes mainittavaa asiaa tehdyksi viime päivinä tai oikeastaan kuukausiin. Haluaisin tehdä jotain konkreettista, kuten esimerkiksi kunnostaa vanhoja autoja tai rakentaa veneitä tai korjata laivaa. Täällä Töysässä ei voi tehdä muuta kuin haistella Ratamon ikuista savulöyhkää. Se estää useimmat sisäsiivouksetkin, sillä ovia ja ikkunoita ei voi pitää auki.


tiistai 28.12.

Jep, nukuin muutaman tunnin. Heräsin joskus puolen päivän jälkeen kuten tavallista. Päivä kului nyhjäillessä. Jossakin vaiheessa kävin Shellillä ostamassa pätkän sähköjohtoa sekä pari ”ryöstäjää” sähkön ottamiseksi johdon kuorien läpi auton rekisterivaloihin. Myöhemmin illalla virittelin niitä valoja. Homma kesti kauan, koska yritin aluksi välttää johtojen katkaisemista. Pihamme ei ole sopiva paikka auton korjaamiseen, koska Ratamon savu lemuaa lähes aina jonkin verran.