Friday, November 11, 2011

Syksyn savu -kilpailu

tiistai 18.10.

Olen suunnitellut lähteväni käymään Lapualla. Ja sinne myös lähdin, vaikka välillä jo ajattelin, että teen sittenkin vain pihahommia Töysässa. Lopullisen päätöksen lähtemisestä tein sen jälkeen, kun olin huomannut eli haistanut Ratamon savun lemuavan inhottavasti pihassamme.


maanantai 31.10.

Kuvasin videokameralla moottoritiellä. Tankkasin Lahdessa ja kävin Heinolan City-Marketissa. Olin Töysässa joskus illan mittaan. Ratamon ikisavu sen vain jatkoi haisemistaan, kun nousin autosta. Kun on välillä pois, unohtaa jo koko savun. Kun aukaisee auton oven talomme pihaan ajettuaan, karmea todellisuus löyhähtää naamalle. Se masentaa. Tekisi mieli huutaa suureen ääneen, että miksi meitä kiusataan. Miksi meidän kohtaloksemme kaikista Suomen ihmisistä on tullut tällainen savukirous. Savu haisee lähes aina ja pahentaa masennustani. Savu haisi myös silloin, kun lähdin Jessen kanssa liikenteeseen sunnuntaina.


lauantai 5.11.

Vein Seijan ja pari tyttöä Vaasaan aikaisin aamulla. Tätä kirjoittaessani kello on 9.30. Ratamon savu se vain löyhkäilee. Ei pystytty edes tuulettamaan yläkerrassa illalla ennen kuin myöhään yöllä.


tiistai 8.11.

Tarkoitukseni oli lähteä tänään Lapualle, mutta en saanut lähdettyä. Heräsin ennen kuutta siihen, että kuvittelin savun haisevan talossamme. Pomppasin sängystä ja nuuhkin haiseeko savu (puun polttamisesta lähtevä savu - eli sellainen, mitä röyhyää Ratamon piipusta). En tämän jälkeen saanut enää nukuttua vaan siirryin tietokoneen ääreen. Myöhemmin nukuin päiväunet, joiden aikana minua alkoi paleltaa. Tässä kaikessa meni niin paljon aikaa, että en enää lähtenyt Lapualle.


torstai 10.11.

Kun tulimme Töysään, Ratamon löyhkä haisi entistä vastenmielisempänä pihassamme. Olin niin pahalla tuulella, että kävelin Ratamon risteykseen katsomaan, miten savua tulee. Oli sen verran pimeää, että en nähnyt. Salamon pakettiautossa paloivat valot, joten sen ympärillä ehkä liikkui joku. Olin sen verran masentuneella ja pahalla tuulella, että jos tyyppi olisi tullut näkösälle ja lähestynyt minua, olisin voinut sanoa suorat sanat. Ja ne suorat sanat eivät olisi olleet mitään kovin harkittuja suoria sanoa. Ratamon savuterrori ärsyttää ja masentaa.

Olen lämmittänyt laivan uunia ja saunan uunia ja muitakin uuneja sen verran, että tiedän mistä Ratamon savu johtuu. Kitupoltosta! Normaalisti palavat puut - sillä tavalla palavat kuin saunan uunissa - tuottavat niin paljon lämpöä, että jos tulta pidetään palamassa koko päivä, talo on kuuma kuin pätsi. Jotta puut voisivat palaa koko päivän, ja jotta ne eivät tuottaisi liikaa lämpöä, niitä on poltettava vähällä hapella hitaasti. Ja tällaista polttamista kutsutaan kitupoltoksi. Se tuottaa valtavan määrän savua ja vaarallisia pienhiukkasia. Ja tätä Ratamot itsekkäästi pelkkää omaa etuaan ajatellen harrastavat muiden eli lähinnä meidän - koska asumme vieressä tuulen alapuolella- kustannuksella. Jos Seijan työpaikka ei olisi vaakalaudalla ja tavallaan riippuvainen naapurisovusta Ratamoihin, valittaisin savusta jonnekin. Tiedän, että valitus ei johtaisi mihinkään, mutta valittaisin silti. Saisinpahan edes julkisuutta kitupoltto-ongelmalle, josta todennäköisesti kärsii joku muukin kuin minä.