Tuesday, January 10, 2012

Vuosi vaihtuu, savu säilyy (2011-2012)

24.12.

Ratamon savu löyhkäsi


30.12.

Ratamon savu löyhkäsi, mutta tämä nyt ei ole mikään uutinen. Tyypillinen Ratamon joululahja vain.


tiistai 3.1.

Kirjoitan tätä klo. 13.08. Ajatus oli, että veisimme Peugeotin tänään katsastettavaksi. Siirsimme viennin kuitenkin huomiseksi, joka on viimeinen mahdollinen päivä. Autoon pitäisi vaihtaa sytytystulpat. Ratamon lemusavu haisee pihassa, joten homma ei tule olemaan mukava. Autoa pitäisi myös vähän siivota, eikä siinäkään hommassa savu ole hyväksi.


4.1.

Katsastuksesta helpottuneen mässäsin koko loppupäivän kuin hullu, mikä harmitti itseäni. Joulun mässäilyjen jälkeen pitäisi vähentää eikä lisätä mässäämistä. Valvoin neljään asti yöllä. Ratamon savulemu haisi vielä kahden aikaankin niin, että ei voinut tuulettaa. Tuulettaminen oli mahdollista oikeastaan vasta aamuneljältä. Ratamot siis säätelivät nukkumiseni. On järkyttävää, että savu haisee aamuyöstäkin. Yleensä savuttaminen on sentään lakannut joskus yhden jälkeen yöllä, jolloin on voinut vihdoin tuulettaa.


6.1.

Hain lehden postilaatikosta. Ratamon ikisavu se vaan jatkaa röyhyämistään ja löyhkäämistään jo aikaisin aamulla. En ole vielä lukenut lehteä, koska pitäisi sytyttää lisää valoja, enkä viitsisi kaiken meluamiseni jälkeen.


8.1.

Ratamon Savu löyhkäsi taas täydellä voimalla, kun pakkasimme autoa. Minua ärsytti touhu siinä määrin, että kävin ottamassa valokuvan Ratamon savusta tien mutkassa. Käytin salamavaloa, jotta savu näkyisi paremmin. Enkä suoraan sanoen välittänyt siitä, näkevätkö Ratamot salamavalon. Suoraan sanoen toivoin sitä. Ellen saisi vainoharhaisen leimaa tällaista esittäessäni, melkein väittäisin, että Ratamot panevat oikein pahanhajuisen katkun tulemaan piipustaan juuri silloin, kun näkevät minun touhuavan pihassa. Jos nimittäin savu ei satu haisemaan, se todennäköisesti alkaa haista, kun olen ollut pihassa vähän aikaa.


9.1.

Olin Töysässä joskus kolmen jälkeen. Kannettuani Lauran taulun sisälle katsoin kelloa, ja se näytti silloin 03:23. Matkamittariin oli kertynyt yli 900 kilometriä (Seija katsoi lukeman aamulla, ja set taisi olla 924 ja jotain, mutta en ole aivan sataprosenttisen varma tästä).

Ratamon savu röyhysi täydellä voimallaan jopa silloin, kun tulin Töysään. Tuuli sattui olemaan poikkeuksellisesti meidän talostamme pois päin, joten savu ei tällä kerralla haissut pihassamme. Kävin kuitenkin tien mutkassa katsomassa sitä ja samalla varmistamassa, että olin todella nähnyt oikein auton ikkunasta. Savua tuli oikein leveänä muodostelmana. Joten ei todellakaan ole ihme, että emme voi tuulettaa nykyisin edes öisin. Aikaisemmin savuttaminen loppui sentään joskus yhden jälkeen yöllä. Nyt se taitaa haista läpi yön. Jos olisin vainoharhainen, epäilisin tämänkin olevan tarkoituksellista ja liittyvän siihen, että Ratamot haluavat savustaa meidät hengiltä tai pois paikkakunnalta tai he muuten vain kostavat siitä, että olen valittanut savuttamisesta.

Haluaisin oikeasti valittaa siitä, kun tietäisin minne. Mittani alkaa kerta kaikkiaan olla täynnä.


10.1.

Katselin televisiosta Pekkaa ja Pätkää. Ohjelmaa odotellessani nukuin pienet päiväunet ja unohdin siksi aikaa vessan ikkunan auki. Putket eivät onneksi ehtineet vielä jäätyä halki. Muistin asian siitä, kun sisällä haisi savu. Sitä oli tullut vessan ikkunasta. Ja mikä savu ulkona haisikaan. Käväisin siellä sen verran, että panin autoon lämmitysjohdon ja säädin vielä myöhemmin lämmitintä. Vaikka en ollut kuin hetken pihassa, villapuseroni haisi savulle vielä kauan sen jälkeen kun olin tullut sisälle. Tällä kerralla savu oli pahanhajuisinta lajia eli sellaista, jota tulee, kun poltetaan esimerkiksi kuusenhavuja nuotiossa. Oikein aitoa kitupolttosavua eikä mitään normaalia lämmityksestä tulevaa savua.