Lähetin sähköpostia Vaasaan jollekin ympäristötyypille. Aihe on Ratamon savu. Olen kirjoittanut jutun jokin aika sitten, mutta en ole saanut lähetettyä sitä. Tänään rohkaisin lopulta mieleni ja lähetin jutun. Sen jälkeen lähdin Lapualle.
torstai 23.2.
Touhuilin tietokoneiden ja kuvien kanssa. Jossakin vaiheessa kävin auraamassa pihan.
Ratamon savu ei juurikaan haissut. Ilma oli pihassa raikas, mikä on harvinainen ilmiö. Yläkerran ikkunasta haiskahti aavistuksen verran savun tuntua illlalla, kun aukaisin ikkunan. Myös etupihan sisäänkäyntimme luona haisi aavistuksen verran savu jossakin vaiheessa. Savun haju oli kuitenkin lievää, kun sitä vertaa Ratamon normaaliin savuun. Ei kai sähköpostini vain ole syynä tähän yllättävään ilmiöön.
perjantai 24.2.
Illalla autoin Seijaa pöytien ja tuolien nostamisessa sen työpaikalla. Ratamon savu ei tänäänkään juuri haissut. Pikkuisen sentään tuntui savun hajua ulko-ovemme edessä, mikä on kaikkein savua keräävin paikka.
lauantai 25.2.
Ajelin iltapäivällä Lapualle. Käännyin päätien risteyksessä takaisin ja kävin tankkaamassa, koska kuvittelin, että bensa olisi halvempaa Töysässä. Todellisuudessa se oli kolme senttiä kalliimpaa. Hävisin siis noin euron.
Lähdin Lapualta vähän vaille kuusi. Ajoin Lehtimäen kautta. Matkalla ei tapahtunut mitään sen kummempaa. Keli oli normaali.
Lämmitin saunan. Kuuntelen parhaillaan “rocknroll radiooldiesandrock’n’roll” -nimistä nettiradioasemaa. Kirjoitan tätä Fedora Linuxissa KDE-työpöytäympäristössä. Harmi, että nettiradio-ohjelmaa ei saa nauhoitettua tällä tietokoneella ja tällä Linuxilla.
Tuntui aivan ihmeelliseltä ajaa pihaan, kun Ratamon savu ei taaskaan haissut. Tämä on täysin epätodellista. Onkohan sähköpostini auttanut - vai tekeekö kohtalo vain karkeaa pilaa kanssamme eli johtuuko hajuttomuus poikkeuksellisesta tuulen suunnasta ja on siis vain tilapäistä.
sunnuntai 26.2.
Kävin Hiihtämässä talven ensimmäisen lenkin. Menin autolla Jokelaan ja hiihdin siellä ensiksi lenkin, jonka jälkeen kävin hiihdin “hakeaseman” luokse järven rannalle ja siitä takaisin Jokelaan
Tänäänkään ei haissut Ratamon savu, mikä lisäsi toiveikkuuttani siitä, että vuosikymmenen jatkunut savupainajaisemme olisi vihdoin ohi. En ole uskaltanut katsoa sähköpostiani, joten en tiedä, onko ympäristötyyppi, jolle kirjoitin, vastannut. Ajattelin, että ehkä tyyppi on soittanut Ratamolle heti sähköpostin saatuani ja Ratamot ovat luvanneet, etteivät he enää lämmitä tänä talvena eikä muulloinkaan vanhalla savuttavalla kattilan rämällään, kun uusi lämpökeskuskin on valmistumassa paikkakunnalle.
Iltapäivällä pakkasimme tavaroita Citroeniin lähteäksemme Helsinkiin. Matka meni normaalisti. Kävimme Lahdessa tankkaamassa. Matkan aikana keskustelimme tapamme mukaan melko väittelevään sävyyn mm. Jussi Hokkasesta ja siitä, että minussa ei ole miestä sanomaan sille “ei”. Keskustelun kuluessa tulin paljastaneeksi Seijalle, että oli minussa sentään miestä kirjoittamaan sille ympäristötyypille Ratamon savusta. No, tätä ei olisi ehkä pitänyt sanoa. Kun mainitsin, että savu ei ole haissut sen jälkeen, kun lähetin sähköpostin, Seija kertoi nähneensä savua nousevan Ratamon piipusta. Se arveli, että tuuli on vain sattunut puhaltamaan toiseen suuntaan, joten siksi savu ei ole haissut pihassamme. Masennuin tietysti tästä tiedosta, mutta en oikein vieläkään suostunut uskomaan, että asia todella on näin.
maanantai 27.2.
Töysään ajelimme hissukseen. Tankkasimme Lahdessa, josta ostin myös öljynsuodattimen ja öljyä Kärkkäiseltä. Töysään ajoimme Saarijärven kautta. Tie oli siellä vähintään yhtä urainen ja huono kuin Mäntän tie, joten ei olisi kannattanut valita tätä reittiä. Olimme Töysässä joskus puolen yön jälkeen.
Pihaan ajaessamme palasin katkeraan todellisuuteen muutaman päivän haaveunesta. Pihassa nimittäin haisi aivan selvästi Ratamon savulöyhkä. Ei kovin voimakkaana, mutta haisi kuitenkin.
Talo on kylmentynyt niin paljon reissumme aikana, että palelin enkä edes yrittänyt mennä nukkumaan ennen kuin aamuyöllä. Kun aukaisin vessan ikkunan joskus neljän maissa, sisälle tulvi aivan järkyttävä savukatku. Kävin kurkistamassa ovesta, ja aivan sama savu lemusi myös pihassamme. Otin keskustuulettimen sulakkeen irti, jotta alipaine ei vetäisi savua sisälle taloon, vaikka kyllähän sitä jostakin tulee, kun koko talo on savukerroksen ympäröimä.
Ratamot ovat alkaneet käryttää keskellä yötäkin, kun ennen aamuyön tunnit sentään olivat savuttomia. Onko tämä kosto siitä sähköpostistani.
tiistai 28.2.
Ratamon savu haisi aamullakin pihassamme. Postilaatikon luona ei pahemmin haissut. Kun vähän myöhemmin kävin uudestaan pihassa, savu haisi aivan pihassamme. Vaatteeni haisivat savulle, kun käväisin autolla, vaikka en viipynyt siellä kuin alle minuutin.
keskiviikko 29.2.
Auriko paistoi, ja olisi ollut hyvä hiihtokeli. Päätin kuitenkin vaihtaa Micraan öljyn. Se meni muuten hyvin, mutta jouduin käyttämään kaasunaamaria Ratamon savun takia. Naamari päässä ryömiminen auton alla ei ole mukavaa. Aivan koko ajan en sitä käyttänyt. Pidin nimittäin välillä taukoja.
torstai 1.3.
Nukuimme melko pitkään. Näin unta, että olimme Limingassa jossakin tilaisuudessa, jossa tapasin yllättäen Untamo Ratamon. Keskustelimme niiden savuttamisesta. Mitään ilmiriitaa ei ihme kyllä tullut.
Uni on unta, ja todellisuus on todellisuutta, ja ainoa niitä yhdistävä asia on savu. Ja se todella haisi tänään. Vaatteeni lemusivat kuin tervankeittäjällä, kun kävin hakemassa lehden. Myöhemmin kävin ottamassa kuvan savusta, koska tällä kerralla se haisi laajemmallakin alueella. Mutta eihän sitä hajua kuvasta näe.
Jossakin vaiheessa päivästä oli hetkiä, jolloin savu ei aivan niin kauheasti haissut, joten silloin olisin voinut yrittää vaihtaa Citroeniin öljyn. Auto vain oli koko päivän Seijalla. Kun se illalla toi auton, päätin silloin lähteä käymään ulkona katsomassa, miten öljynvaihdon voisi aloittaa. Jo heti ulko-ovella löyhähti vastaan sellainen savukatku, että käännyin takaisin.
Lapion hieman illalla paikkaa Citroenille öljynvaihtoa varten. Pidin päälläni kaasunaamaria Ratamon savun takia. Sisälle tultuani vaatteeni haisivat pitkään savulle, kun istuin keittiön pöydän ääressä. Tuntui, että koko alakerta haisi savulle. Savua on tullut sisälle ovesta ja ovien raoista ja kaikkialta sieltä, mistä mistä ilmaa tulee sisälle taloon.
Myöhemmin illalla tipahti valtava kasa lunta katolta ulko-oven eteen. Lapioin sitä sen verran, että talosta pääsee kävelemään ulos. Jouduin pitämään edelleenkin päässäni kaasunaamaria Ratamon savun takia.
Seija jäi valvomaan tietokoneen ääreen, kun menin nukkumaan.
perjantai 2.3.
Nyt on aivan suojailma. Yöllä oli jopa satanut vettä. Kun hain aamulla lehden, tuulen suunta oli Ratamon taloa kohti. Ratamon savun ei siis pitänyt haista pihassamme, eikä se varsinaisesti haissutkaan, mutta jonkinlainen lievä savun haju tuntui silti ilmassa, kun kävelin postilaatikolle. Eivät Ratamot nimittäin ole ainoita, jotka polttavat puuta. Mutta nämä muiden tuottamat savut eivät ole mitään Ratamon savuun verrattuna.
Jos en olisi joutunut kärsimään Ratamon savusta niin kauan kuin olen siitä kärsinyt, en varmaan kiinnittäisi muihin savun tuoksahteluihin ulkona mitään huomiota. Mutta minusta on tullut hieman yliherkkä savujen suhteen. Mikä muuten ei tarkoita sitä, että liioittelisin tai kuvittelisin Ratamon savun pahan hajun ja voimakkuuden.
Sekin on muuten periaatteessa mahdollista, että tänään tuoksahdellut savu oli sittenkin peräisin Ratamon piipusta. Tuulihan kierrättää savua joskus aivan uskomattomalla tavalla. Jos joku lukee tätä, hän voi ehkä ihmetellä, että enkö muka tunnistakaan Ratamon savua, vaikka olen väittänyt tunnistavani sen muiden savujen joukosta siksi, että se haisee niin karmean pahalle. Vastaan tähän, että tunnistan sen yleisesti ottaen, mutta jos savua on ilmassa vain hyvin pieni määrä, ei tunnistaminen ole sataprosenttista. Tänään lievästi haissut savu haisi normaalille puun poltosta tulevalle savulle eikä kitupolttosavulle, joten todennäköisesti se ei ollut peräisin Ratamon piipusta. Ja sitä paitsi on Ratamon savussakin eroja. Ei se aina haise aivan absoluuttisesti samalle. Joskus kitupolttaminen on voimakkaampaa, joskus vähemmän voimakasta.
lauantai 3.3.
Tänään ei ihme kyllä haissut Ratamon savu, enkä muista, haisiko se kovin paljon eilenkään.
tiistai 6.3.
Ratamot eivät ole juurikaan savuttaneet pariin päivään, mikä on tunnustettava. Mutta tänään ulos mennessäni löyhähti taas nenääni vanha tuttu savu haju (meinasin kirjoittaa “tuoksu”, mutta rajansa kaikella). Savu haiskahteli jonkin verran pihassamme, mutta en saanut selvää, nouseeko sitä Ratamon piipusta vai mistä. Tuoksu-sanasta tulee mieleeni se, kun kuuntelin erästä keskustelua lauantaina. Nuori poika kertoi isälleen, että savun tuoksu on niin hyvän hajuinen, että hän pitää siitä. Olisi tehnyt mieli sanoa,. että tule haistelemaan sitä meidän pihaamme, niin eiköhän mielesi vähitellen muutu. Kun olet kymmenen vuotta hengittänyt sitä, niin etköhän ala inhota sitä. En tietenkään sanonut mitään.
En muuten ole vieläkään uskaltanut katsoa sähköpostistani, onko se tyyppi vastannut siihen savujuttuuni.
keskiviikko 7.3.
Ulkona haisi illalla sen verran savu, että en pystynyt tuulettamaan yläkerrassa. Oli ärsyttävää olla tunkkaisessa ilmassa. Skannailin kuvia, mutta huoneessa oleva pöly alkaa haitata.
torstai 8.3.
Pitäisi alkaa siivota huonettani. Imuroin jo vähän lattiaa. Siivouksessa pitäisi aukaista ikkuna ja tuulettaa, mutta miten tuuletat, jos savu haisee.
Ajelin iltapäivällä Lapualle. Lapioin lunta veneen päältä ja poistin risaiset kevytpressut. Lapioin lunta myös autokatoksen päältä. Sahasin saunapuita ja raahasin puut ahkiolla autolle. Ahkio oli hyvä ostos. Se maksoi vähän alle kolme kymppiä. Sillä vetää todella hyvin puukuorman tielle. Aikaisemmin olemme vetäneet puita muovisella pulkalla, ja joskus olen kantanut niitä sangoilla. Olen tainnut kantaa muovipusseillakin.
Tankkasin auton. Ajelin Töysään Lehtimäen kautta kuten menomatkallakin. Ajattelin jo etukäteen, että haiseekohan pihassamme taas Ratamon savu. Se on nimittäin taas haiskahdellut. Niinpä ajoin hieman eri tietä nähdäkseni, tuleeko Ratamon piipusta savua. Ja tulihan sieltä. Vaikka oli melkein tyyni ilma, savu luikerteli meidän talomme suuntaan. Miksi melkein aina sinne? Mikä kirous tässä oikein on? Savu oli sinistä, ja sitä leijui isona pilvenä Ratamon talon katonharjan kohdalla ja siitä meille päin. Eli tyypillinen savuttaminen taas käynnissä. Savua tosin nousi Ratamon piipusta poikkeuksellisesti aika reippaalla vauhdilla, mikä viittaa siihen, että tällä kerralla kitupolttaminen ei ollut aivan pahinta mahdollista laatua. Savukin haisi lievempänä pihassamme kuin joskus pahimmillaan.
En jaksanut aloittaa siivoamista illalla. Osaksi syynä oli edellä mainittu savukysymys. Pitäisi pystyä tuulettamaan.
perjantai 9.3.
En ole saanut mitään erityistä tehtyä. Pitäisi siivota ja pitäisi touhuta. Ratamon savu on löyhkännyt pihassamme koko päivän. Huomasin sen hajun jo aamulla eteisessä, kun menin hakemaan lehteä. Varsinaisella postinhakureissulla savu haisi vieläkin enemmän, nyt jo todella ärsyttävästi. Pihassa ei voi kuvitellakaan olevansa.
Normaali kevättalvi siis.
